Tarkastetut levikit, relevantti työkalu mediatoimistojen suunnittelijoille, tänäänkin

Tarvitaanko tarkastettuja LT-levikkejä kiihtyvässä digitalisoituvassa mediasuunnittelun maailmassa? Miksi mitata vuodelta 1956 periytyvän mittarin mukaan lehtien maksettujen kappaleiden, painetun tai digitaalisen, leviämistä? Mihin näitä lukuja tarvitaan, ja käyttävätkö mediatoimistojen suunnittelijat niitä lainkaan? Pohdintaa ja keskustelua on käyty kustantajien sekä Media Audit Finlandin (MAF) työryhmien sisällä jo jonkin aikaa.

Päätettiin siis kysyä mediatoimistojen ammattilaisten mielipidettä. Kysely tehtiin MAF:n printtisuunnittelijarekisteriin joulukuussa 2015, ja vastaukset saatiin 43 %:lta suunnittelijoista. Kiitos teille.

Kaikki vastaajat (100%) olivat sitä mieltä, että levikintarkastuksia ja niiden raportointia ei pidä lopettaa. Ainoastaan 14% piti levikintarkastuslukuja mittarina vanhentuneinta ja katsoi, ettei niistä ole hyötyä mediasuunnittelussa. Vastauksista kävi ilmi, että LT-levikintarkastuslukuja käytetään erityisesti silloin, kun KMT –tutkimuksen tuottamia virallisia lukijamääriä ei ole saatavissa sekä toisena valuuttana kansainvälisille asiakkaille KMT -lukuja täydentämään. Myös LT-lukuihin kuuluvia kuntalevikkitietoja arvostettiin ja hyödynnettiin paikallisten sanomalehtien mediasuunnittelua tehtäessä.

”Erityisesti kansainväliset mainostajat kaipaavat levikkitietoja. Hienoa olisi, jos mahdollisimman monesta lehdestä saataisiin tämä tieto.” kiteyttää eräs vastanneista suunnittelijoista.

MAF:lta toivottiin selkeämpää ja näkyvämpää tiedottamista LT-levikintarkastusluvuista, erityisesti kuntalevikkitietojen osalta.

fiFinnish